Kiertotalousosaamiskeskus järjesti Turussa YH Novialla maaliskuussa 2023 kaksi työpajaa, joihin osallistui yhteensä noin 50 henkilöä yrityksistä, oppilaitoksista, kunnista sekä muista sidosryhmistä. Työpajojen tavoitteena oli kerätä yhteen eri sidosryhmien edustajia keskustelemaan kiertotalouteen liittyvistä uusista liiketoimintamalleista sekä löytämään mahdollisia yhteistyökumppaneita alueelta.
Ensimmäinen työpaja oli 1.3.2023 ja sen teemana oli uusiutuvat energiaratkaisut ja niiden kannattavuus, pääpainopisteen ollessa aurinkoenergiaratkaisuissa. Lehtori Fredrik Strandberg alusti tilaisuuden kertomalla muun muassa lainsäädäntöön kaivatuista muutoksista, jotka helpottaisivat kiinteistöjen välisten energiayhteisöjen perustamista. Tämän jälkeen kehitysjohtaja Ville Karttunen Carunasta kertoi, että aurinkoenergian tuotanto on moninkertaistunut viime vuosina ja että Carunan myyntiputkessa on tällä hetkellä 2700 MW edestä uusia projekteja. Karttunen muistuttikin sähköverkon kapasiteetin asettamista rajoituksista, ja hän kehotti aurinkopuistojen suunnittelijoiden olemaan yhteydessä verkkoyhtiöön ensin, sillä lisäkapasiteetin rakentaminen voi viedä vuosia.
Sebastian Mattsson SW-Energialta kertoi uusista hybridiratkaisuista, kuten nk. energiakontista, jossa aurinkopaneelit ja akut esimerkiksi pieneen tuulivoimalaan yhdistettynä mahdollistavat omavaraisuuden ja sähköverkosta riippumattoman toiminnan. Hän esitteli myös vision siitä, miten tulevaisuudessa sähköauton akut voisivat toimia energialähteenä. Myös tämä edellyttäisi toteutuakseen muutoksia EU-lainsäädännössä.
Viimeisenä puhujana toimi K-kauppias Kim Mattsson, joka kertoi omasta projektistaan Kemiönsaarella, jossa kaupan katolle asennetut 362 aurinkopaneelia ovat maksaneet itsensä takaisin viidessä vuodessa. 180 aurinkopaneelin lisätilaus on jo tehty, vaikkakin tuki Business Finlandilta on pienentynyt 25 %:sta 15 %:iin.
Puheenvuorojen jälkeen osallistujat jaettiin ryhmiin, ensin sen mukaan, edustivatko he laitetoimittajia, mahdollisia asiakkaita vai muita sidosryhmiä/opiskelijoita. Tämän jälkeen ryhmät sekoitettiin niin, että jokaisessa ryhmässä oli edustajia eri kategorioista. Keskustelun aiheena oli mahdolliset yhteistyökuviot aurinkoenergian tiimoilta. Yksi kysymys, joka nostettiin esiin, oli aurinkopuistojen ympäristövaikutus, sillä joissain projekteissa esimerkiksi metsää on hakattu paneeleiden tieltä. Ympäristövaikutukset tulisikin selvittää tarkoin näiden projektien osalta.
Tilaisuus sai osallistujilta kiitosta ja yleisarvosanan 4 (asteikolla 1 – 5). Osallistujat arvostivat erityisesti mahdollisuutta verkostoitua toistensa kanssa ja vaihtaa kokemuksia aiheesta.
Toinen työpaja pidettiin 15.3.2023. Sen teemana oli logistiikka saaristossa ja haja-asutusalueilla. Lehtori Kim Friman Novialta jakoi tietoa logistiikan muutoksista pandemian aikana ja sen jälkeen, verkkokaupan lisääntyessä huomattavasti. Tämä on aiheuttanut kuljetusten sirpaloitumista entisestään. Hän esitti myös tilaston Turun saariston liikenteestä sekä yritys- ja asukasmääristä ja herätti kysymyksen siitä, voisiko alustataloutta hyödyntää myös haja-asutusalueiden erilaisiin kuljetustarpeisiin. Esimerkkinä hän esitti kiertotaloutta edistävän ehdotuksen, jonka mukaan rakennusmateriaali ja jätteet kuljetettaisiin hävittämisen sijaan pois saarilta muiden kuljetuksien yhteydessä. Hänen jälkeensä Logisystemsin toimitusjohtaja Juha-Pekka Wahlström kertoi kokemuksia aiemmista, toimialojen yhteisistä jakelujärjestelmistä, joista osa oli kaatunut toimijoiden erkaantuessa yhteisyrityksestä perustaessaan kilpailevan yrityksen.
Tämän jälkeen osallistujat jaettiin ryhmiin sen mukaan, edustivatko he kuljetusyrityksiä, asiakkaita vai järjestelmätoimittajia. Ryhmät keskustelivat yhteisistä haasteistaan ja mahdollisista ratkaisuista, minkä jälkeen pakka sekoitettiin, niin että uusissa ryhmissä oli edustajia eri kategorioista. Osallistujat jakoivat aiemman keskustelun tulokset uudessa ryhmässä ja kehittivät edelleen ehdotuksia.
Keskusteluissa nousivat esiin tarve jonkinlaiselle applikaatiolle, johon voisi syöttää tiedot kuljetustarpeista sekä eri kuljetusvaihtoehdoista, joihin voisivat sisältyä myös reitillä liikkuvat henkilöautot. Hinnoittelu voisi perustua toimitusaikaan: mitä kovempi kiire, sen kalliimpi toimitus. Jonkinlainen lokerikkoratkaisu (esimerkiksi lokerikko.fi) voisi myös toimia ovelta-ovelle-kuljetusten sijaan, jotka ovat haja-asutusalueella haasteellisia. Osallistujat olivat sitä mieltä, että lähtölaukauksen kyseisen palvelun kehittämiselle tulisi tulla yrityksiltä kuntien osallistuessa toteutukseen. Yksi osallistuja kertoi Naantalissa käytössä olevasta ilmaisesta sovelluksesta Naantaliworks.fi, joka tarjoaa paikallisille yrityksille alustan verkostoitumiselle ja yhteistyölle.
Lopuksi todettiin, että kysymys on iso ja vaatii paljon kehitystyötä, johon ei yksi työpaja riitä. Osallistujat toivoivat korkeakoulujen tarttuvan aiheeseen esimerkiksi jatkoprojektin muodossa. Myös tämä tilaisuus sai osallistujilta kokonaisavosanan 4 (asteikolla 1 – 5).