Siirry suoraan sisältöön

Ajankohtaista osaamiskeskuksesta 1: Rakentaminen etenee

kuvituskuva

Kiertotalousosaamiskeskuksen rakentaminen etenee hankkeen aikataulun mukaisesti. Kevään 2022 aikana suoritettiin yrityshaastattelut, joissa tunnistettiin eri alojen yritysten kiertotalouteen liittyviä palvelu- ja kehitystarpeita pääasiassa pääkaupunkiseudulla, rannikon ruotsinkielisillä alueilla sekä Keski-Suomessa.

Yrityshaastatteluista laajalti asiakasymmärrystä

Kehitämme Suomen korkeakoulujen yhteistä valtakunnallista kiertotalousosaamiskeskusta, joka edistää ja tukee yrittäjien siirtymistä lineaarisista liiketoimintamalleista kiertotalousmalleihin. Suomen hallituksen asettamien tavoitteiden mukainen siirtymä kohti vihreämpää tulevaisuutta vaatii yrityksiltä toimia. 

Suomen yrityksistä valtaosa on alle kymmenen henkilön yrityksiä. Näillä yrityksillä ei ole valtavia resursseja käytettävissä tarvittavaan liiketoiminnan muutokseen. Kiertotalousosaamiskeskus auttaa yrityksiä rakentamaan liiketoimintastrategioita kohti kiertotaloutta. 

Tässä työssä panosta tarvitaan muiltakin osapuolilta kuin korkeakouluilta ja erikokoisilta yrityksiltä. Tervetuloa osallistumaan yhteiselle matkalle Suomen hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi!

Hankkeen yhteiskehittämisessä hyödynnetään palvelumuotoilua, jossa ensimmäinen askel oli asiakasymmärryksen kasvattaminen.  Pöytälaatikkotutkimuksen ohella asiantuntijamme haastattelivat 45:n eri kokoisten ja eri aloilla toimivien yrityksen johtajia helmi-huhtikuun 2022 aikana. 

Haastatteluissa kävi ilmi, että yritysten vihreän talouteen siirtyminen on eri vaiheissa. Saimme myös hyvän ja kokonaisvaltaisen ymmärryksen siitä, mitä haasteita ja esteitä, sekä ennen kaikkea toiveita ja tarpeita yrityksillä on, jotta kiertotalous voitaisiin ottaa osaksi liiketoimintaa. Haastatteluista nousi selkeästi esille se, että kiertotalouden osaamiskeskuksen kaltaiselle toiminnalle on suuri tarve.

Palvelumuotoiluprosessissa korostuu asiakkaan tarpeeseen vastaaminen. Palvelujen käyttäjiä tarkastellaan syvällisen asiakasymmärryksen perusteella luotujen persoonien kautta. Käyttäjäpersoonien olemus ja motiivit kehitteillä olevaa palvelua kohtaan kiteytetään ja visualisoidaan. 

Käyttäjäpersoonat edustavat ihmisjoukkoa, jotka ovat palvelun kohdeasiakkaita. Myös osaamiskeskukssen kannalta on tärkeää ymmärtää, että osaamiskeskuksen tulevia käyttäjiä eivät ole yritykset, vaan yrityksessä toimivat ihmiset. Palvelumuotoilusta ja käyttäjäpersooonista lisää seuraavassa blogissamme.

Kiertotalous on positiivinen asia, vaikka osaamisessa on parantamista

Haastattelimme asiantuntijoitamme jokaisesta osaamiskeskuksen rakentamiseen osallistuvasta korkeakoulusta. Esitimme heille kolme tiukkaa kysymystä yrityshaastattelujen aikana syntyneistä havainnoista:

  1. Mikä keskeisin oivallus syntyi sinulle haastattelujen edetessä?
  2. Mikä oli yllättävin este kohti kiertotaloutta etenemiselle?
  3. Mikä oli yllättävin kiertotalouteen siirtymisen edistäjä, jonka haastateltavat nostivat esille?

Asiantuntijamme vastasivat näin:

  1. Kaikilla haastateltavilla yrityksillä oli tietyistä haasteista huolimatta positiivinen asenne, jonka mukaan kiertotalous nähtiin yhtenä mahdollisuutena edistää yrityksen kestävän kehityksen toimintaa. – Harry Lindell, Novia
  2. Yrityksien asiantuntijoilla saattaa olla puutetta kiertotalouden perusasioissa ja ymmärryksessä. Yrityksen, sen tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutukset saataavat olla vaikeat sisäistää. Yrityksissä keskitytään todella paljon mittaamiseen, vaikka ilman  täydellisiä lukujakin voidaan tehdä paljon yrityksen ympäristövaikutusten minimoimiseksi. – Satu Harkki, Haaga-Helia
  3.  Halu tehdä yhteistyötä, verkostoitua ja yhdistää eri toimialojen osaamista samalla alustalla. – Eetu Lehtonen, JAMK